Suomalainen oopperamusiikki ja sen historia

Tämä artikkeli kertoo suomalaisen oopperamusiikin historiasta, sen synnystä ja rikkaista vaiheista satojen vuosien ajalta. Käymme läpi myös tärkeimpiä oopperatapahtumia, kuuluisia suomalaisia säveltäjiä, oopperalaulajia ja kapellimestareita sekä paljon muuta oopperaan liittyen. Muista myös lukea artikkelimme “Musiikin eri aikakaudet”, jossa syvennymme lisäksi moniin muihin musiikkityyleihin. Ota lokoisa asento ja opi tärkein tieto suomalaisesta oopperamusiikista ja sen kotimaisista tekijöistä.

Oopperamusiikin synty Suomessa

Suomen suuriruhtinaskunnassa nähtiin paljon oopperaseurueita Venäjän Pietarista, Ruotsin Tukholmasta ja nykyisen Viron Tallinnasta. Ensimmäinen Suomessa esitetty ooppera lienee kuitenkin Carl Gottlieb Seuerlingin teatteriseurueen vierailun myötä nähty esitys Turussa vuonna 1768. Suomalaisten oopperoita oli sävelletty jo 1800-luvun alkupuolella, mutta niitä ei esitetty maassamme. Maamme-laulusta vastuussa olleen saksalaisen Fredrik Paciuksen säveltämä, Topeliuksen librettoon perustuva Kaarle-kuninkaan metsästys (1852) käsitetään kuitenkin ensimmäiseksi suomalaiseksi oopperaksi.

Suomenkielinen ooppera

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjesti sävellyskilpailun ensimmäisen suomenkielisen oopperan säveltämisestä vuonna 1891. Sääntöjen mukaan oopperan piti olla suomalaisen säveltäjän käsialaa ja käsitellä mytologista tai historiallista ainetta, sillä seura halusi oopperoiden käsittelevän suomalaista kansanrunoutta. Viiden vuoden määräaikana ei kuitenkaan yhtään teosta ilmoitettu kilpailuun, joskin Jean Sibeliuksen kerrotaan suunnitelleen oopperaa kilpailuun. Sibelius ei kuitenkaan tehnyt pitkää oopperaa valmiiksi. Neito tornissa (1896) oli Jean Sibeliuksen ainoa ooppera.

Vuonna 1897 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti kilpailun uudestaan. Nyt saldo oli tyhjää parempi, sillä kilpailuun ilmoitettiin yksi ooppera. Pohjan neiti (1898) oli Oskar Merikannon säveltämä. Pohjan neitiä esitettiin ensimmäisen kerran vasta kymmenen vuotta myöhemmin Viipurissa. Merikannon muita oopperoita olivat Elinan surma (1910) ja Regina von Emmeritz (1920). Maininnan arvoinen varhainen suomalainen ooppera on myös Erkki Melartinin säveltämä Aino (1912), joka perustuu Kalevalaan.

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Kotimainen ooppera perustettiin vuonna 1911 Edvard Fazer (Karl Fazerin veli), Oskar Merikannon ja Aino Acktén toimesta. Kotimainen ooppera järjesti esityksiä suomen ja ruotsin kielillä. Aino Ackté ei kuitenkaan pysynyt mielipiteidensä vuoksi Kotimaisessa oopperassa vuotta kauempaa, mutta lähtiessään vuonna 1912 tämä ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti perusti Olavinlinnan oopperajuhlat. Acktè oli mukana juhlissa viimeisen kerran vuonna 1930. 37 vuoden tauon jälkeen juhlat palasivat Savonlinnan oopperajuhlina.

Leevi Madetojan säveltämä Pohjalaisia vuodelta 1924 perustui Artturi Järviluoman kirjoittamaan näytelmään. Oopperassa käytettiin perustana useita pohjalaisia kansansävelmiä. Suomessa Pohjalaisia-oopperaa on pidetty kansallisoopperana, sen kertoessa eteläpohjalaisten elämästä ja taisteluista. Pohjalaisia esitettiin myös Ruotsissa ja Tanskassa, joten se oli monella mittapuulla menestysteos. Suomalainen ooppera eli tämän jälkeen pitkään hiljaiseloa, eikä uusia sävellyksiä tullut useampaan vuosikymmeneen. Vasta 1970-luvulla tilanne parantui huomattavasti.

1970-luvulla alkoi tapahtua

Joonas Kokkosen säveltämän Viimeiset kiusaukset -oopperan sekä Aulis Sallisen säveltämän Ratsumies-oopperan ensiesityksen jälkeen suomalainen ooppera harppasi suuren loikan eteenpäin suosiossa. Suomessa oltiin kyllästytty niin sanottuihin moderneihin oopperoihin, jolloin Kokkosen ja Sallisen perinnetietoiset teokset tarjosivat suureen yleisöön iskevän vaihtoehdon. Edellä mainittujen oopperoiden myötä Suomessa alkoi oopperoiden suuri suosio. Oopperamusiikin ja -esitysten suosio jatkui vain 1980-luvulla, vaikka ulkomailla ala oli laskusuhdanteessa.

Ratsumiehen säveltänyt Aulis Sallinen teki monia menestysoopperoita ensiteoksensa jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi Punainen viiva, Kuningas lähtee Ranskaan, Kullervo ja Palatsi. Sallinen teki tähän aikaan paljon yhteistyötä kirjailija Paavo Haavikon kanssa, joka on vaikuttanut niiden sisältöön. Muita tunnustettuja oopperasäveltäjiä Sallisen ja Kokkosen ohella ovat olleet esimerkiksi Einojuhani Rautavaara, joka on säveltänyt oopperat Kaivos, Thomas ja Vincent van Goghista kertova Vincent.

Nykyooppera

Kaija Saariahon oopperaa Kaukainen rakkaus on tilattu ulkomaille useaan otteeseen, muun muassa Salzburgiin. New York Times kehui Kaukaista rakkautta runolliseksi mestariteokseksi. Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlaan tilattu, Mikko Heiniön säveltämä Riddaren och draken on samoin 2000-luvun alussa sävelletty, arvostettu suomalainen nykyooppera. Bo Carpelan oli vastuussa oopperan libretosta. Muita maratoonarinakin tunnetun Heiniön oopperoita ovat Käärmeen hetki, Eerik XIV ja Johanna.

Avantgardistina tunnetun Erik Bergmanin ainoaksi jäänyt ooppera on 80-luvulla sävelletty Det sjungande trädet. Ooppera nähtiin ensimmäisen kerran Kansallisoopperalle valmistuneessa uudessa oopperatalossa vuonna 1995. Libreton oli tähänkin oopperaan kirjoittanut kirjailija Bo Carpelan. Erik Bergmania on sanottu yhdeksi toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista säveltäjistä. Bergman sai vuonna 1993 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon Det sjungande trädetistä, ja palkinto oli arvoltaan 200 000 Tanskan kruunua.

Oopperalaulajat ja Savonlinnan oopperajuhlat

Suomalaisesta oopperasta puhuttaessa on pakko mainita myös korkeatasoiset oopperalaulajat sekä alaan vaikuttaneet Savonlinnan oopperajuhlat. Suomesta on lähtenyt maailmalle useita korkeatasoisia oopperalaulajia, kuten kaksinkertainen Grammy-voittaja Matti Salminen. Hänet on kiinnitetty pysyvästi Zürichin oopperaan. Lisäksi Salminen on nähty oopperoissa Yhdysvalloissa, Italiassa ja Itävallassa. Naislaulajista Karita Mattila vierailee kaikissa tärkeimmissä oopperataloissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Mattila nimettiin vuonna 2007 Isossa-Britanniassa vuosisadan 20 merkittävimmän sopraanon joukkoon.

Savonlinnan oopperajuhlat ovat vuodesta 1967 alkaen olleet tärkeimpiä suomalaisen oopperamusiikin mekkoja. Festivaali on nykyään jopa kuukauden mittainen tapahtuma. Kuukauden aikana oopperamusiikin ystäviä festivaaleilla käy noin 60 000. Festivaalin taiteellisina johtajina on nähty klassisen musiikin ja oopperamusiikin kärkinimiä kuten Martti Talvela, Timo Mustakallio, Ralf Gothóni, Walton Grönroos ja Jorma Hynninen. Oopperajuhlilla nähdään myös ulkomaisten oopperatalojen esityksiä ympäri maailmaa.