Nykymusiikki

Nykymusiikista puhuttaessa monen mieli vaeltaa automaattisesti populaarimusiikin äärelle ja mielikuvia saatetaan luoda esimerkiksi nykyajan kuumimmista pop-tähdistä ja rock´n rollin kuninkaista, jotka esiintyvät suurilla areenoilla jopa kymmenille tuhansille katsojille. Nykymusiikissa ei ole kuitenkaan kysymys usein nuorison musiikiksi tituleeratusta pop- ja rock-musiikista, vaan sillä tarkoitetaan uutta taidemusiikkia. Ilmiöstä puhutaan yleisesti myös uutena musiikkina, joskin terminä nykymusiikki on huomattavasti tunnetumpi.

Aikakautta on vaikea määrittää

Nykymusiikin ajallinen määrite on tulkinnanvaraista. Joidenkin mielestä nykymusiikkia on vain kaikkein viimeisimmät taidemusiikin teokset, mutta jotkin tahot pitävät nykymusiikkina jopa 70 vuoden takaisia sävellyksiä. Yleisesti nykymusiikiksi voi kuitenkin tulkita sellaisen musiikin, joka edustaa modernistista tyylisuuntaa tai muutoin rikkoo vanhoja kangistuneita musiikin kaavoja. Usein nykymusiikissa noudatellaan esimerkiksi ajankohtaisia suosiossa olevia tyylivirtauksia. Kaikki uusi taidemusiikki ei kuitenkaan ole nykymusiikkia, jos se noudattelee vanhoja musiikkityylejä.

Modernismi

Modernismilla tarkoitetaan taiteenalojen uudistamista tavoittelevia kulttuuriliikkeitä, joista moni alkoi jo 1900-luvun alkupuolella. Tällöin oli havaittavissa suuntauksen muutoksia niin muotoilussa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa kuin kirjallisuudessa ja musiikissakin. Modernististen suuntausten tarkoitus oli kapinoida 1800-luvun loppupuolen historistisia, vanhoillisia sekä akateemisia perinteitä vastaan. Modernismi ei ole kuitenkaan yksi yhtenäinen tyyli, vaan enemmänkin ilmiö, sillä termillä voidaan tarkoittaa monia eri taiteenaloja ja tyylisuuntia, jotka syntyivät modernisoitumisen myötä eri aikakausina.

Yksinkertaisuudessaan modernismi oli alun alkaen modernin, eli keskiajan jälkeisen maailman sekä elämän kulttuuria ja taidetta. Tavoitteena oli perinteiden hylkääminen ja kulttuurillisen elämän uudelleen rakentaminen. Modernismi oli myös merkittävä tekijä tekniikan kehittymisessä, sillä uudet ajattelutavat loivat uskoa välillä jopa aivan mahdottomiin ilmiöihin. 1900-luvun modernismi sai alkunsa jo ensimmäisen maailmansodan aikoihin, mutta puhkesi täyteen kukkaansa vasta, kun toinenkin maailmansota oli sodittu.

Nykymusiikin tyyli

Periaatteessa kaikkea tällä hetkellä sävellettävää musiikkia voisi kutsua nykymusiikiksi, mutta termi on vakiintunut puhuttaessa uudesta musiikista, jossa on uutta, tuoretta sisältöä. Sisällöllä voidaan tarkoittaa säveltäjän henkilökohtaista uuden etsimistä sekä löytämistä tai esimerkiksi uusia tapoja ilmaista musiikkia ja sen tekniikoita. Nykymusiikin säveltämistä varten ei tarvitse kuitenkaan keksiä pyörää uudelleen, sillä tärkeintä sen tulkinnassa on taiteen perusasenne, eli ihmetteleminen.

Uusi musiikki tuo siis musiikkimaailmaan nimensä mukaisesti jotakin uutta ja kekseliästä. Se voi aiheuttaa kuulijassaan ihmetystä muun muassa uudenlaisilla soinneillaan, sävellyksen rakenne voi olla omalaatuinen tai esimerkiksi muusikoiden välinen vuorovaikutus ja kemia voi olla ennennäkemätöntä. Nykymusiikilla musiikkia pyritään ilmaisemaan uusin keinoin ja tuomaan sille uudenlaista merkitystä. Parhaimmillaan uuden musiikin luovuus ja omintakeisuus tuo myös kuulijalleen uudenlaisia henkilökohtaisia oivalluksia.

Nykymusiikki tänä päivänä

Tämän päivän uuden musiikin säveltäjät ovat haasteellisessa tilanteessa. Nykyajan yhteiskunnassa kansan suosiota nauttiva musiikki perustuu useimmiten tonaalisuuteen, eli yleisimpiin duuri- ja molliasteikkoihin. Tonaalisessa musiikissa kaikki sävelet ovat tarkkaan määritellyissä suhteissa teoksen keskeiseen säveleen, eli toonikaan. Nykymusiikki on puolestaan pyrkinyt irrottautumaan perinteisestä tonaalisesta tyylistä koko 1900-luvun ajan, ja tonaalisia elementtejä yhä käyttävät säveltäjätkin soveltavat niitä teoksiinsa varsin omaperäisin keinoin.

Koska nykymusiikin tyyli poikkeaa tämän päivän valtavirrasta huomattavasti, on se monelta jäänyt kokonaan tiedostamatta. Taidemusiikkipiireissä ilmiö toki tunnetaan, mutta jopa jotkin muusikot ja soittajatkin vierastavat tätä poikkeavaa musiikkisuuntaa. Osasyy on luultavasti se, että muusikoiden koulutus perustuu barokin ja klassismin aikana alkunsa saaneeseen tonaalisuuteen ja nykymusiikin ainutlaatuista tyyliä ei olla totuttu kuulemaan. Nykymusiikin suosiota pyritään kasvattamaan kuitenkin koko ajan.

Nykymusiikin toteutus Suomessa

Suomessa nykymusiikin tilanne on kansainvälisestä näkökulmasta katsoen hyvä. Maamme musiikkioppilaitoksissa on alettu viime vuosina aktiivisesti järjestää erilaisia nykymusiikkihankkeita, joissa nuoret musiikin harrastajat pääsevät soittamaan kotimaisten nykysäveltäjien luomuksia. Hankkeet ovat herättäneet suurta kiinnostusta ja niiden on todettu olevan oiva keino herättää nuorten harrastajien kiinnostusta nykymusiikkiin. Uusi musiikki onkin onnistunut haalimaan vakiintuneen kuulijakuntansa ja nykypäivänä Suomesta löytyy jopa joitakin tyylilajiin erikoistuneita soittajia sekä kamarimusiikkiyhtyeitä.

Nykymusiikin säveltäjillä on maassamme hyvät mahdollisuudet tulla kuulluksi ja hankkia elantonsa esimerkiksi sävellystilauksilla, tekijänoikeuskorvauksilla sekä erilaisilla apurahoilla ja tuilla. Apurahoja säveltäjille myöntää esimerkiksi valtio, ja myös soittajilla on mahdollista saada rahallista apua tilatakseen säveltäjiltä sävellyksiä. Suuri merkitys nykymusiikin esille tuomisessa on Suomessa ollut myös Korvat auki -yhdistyksellä, joka perustettiin vuonna 1977. Sen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi uutta kotimaista uutta musiikkia.

Nykymusiikki kansainvälisellä tasolla

Nykymusiikin kansainvälisiksi keskuksiksi voi kutsua kaikkia sellaisia Keski-Euroopan suuria kaupunkeja, joissa toimii aktiivisesti useita nykymusiikkiyhtyeitä ja joissa tunnetut nykysäveltäjät opettavat säveltämistä yliopistoissa. Pariisissa sijaitsevalla IRCAM-nykymusiikkikeskuksella on ollut suuri merkitys nykymusiikin kehityksessä. Siellä monet kuuluisat säveltäjät ovat saaneet mahdollisuuden kehitellä ideoitaan tietokoneiden ja elektroniikan hyödyntämisestä musiikissaan. Suomalaisista nykymusiikin säveltäjistä IRCAM:ssa on vieraillut esimerkiksi Kaija Saariaho, joka on tunnettu elektronisesti tuotetuista ja muokatuista äänistä teoksissaan.

Viime vuosikymmeninä on maailmaa vallannut erityisesti nuorison suosiossa oleva viihteellinen populaarimusiikki. Ilmiö ei kuitenkaan ole kohtalokkaasti vaikuttanut taidemusiikin suosioon, sillä sen asema on pysynyt melko tasaisena osin opetuksen tason kasvun ansiosta. Tilastollisesti klassisen musiikin kuuntelu koki 10 % notkahduksen vuosien 1991-2002 välisenä aikana, mutta on lähtenyt jälleen tasaiseen kasvuun sen jälkeen, kun musiikin jakelu helpottui internetin myötä.