Musiikin vaikutus mielialaan

Musiikista on todellakin moneksi. Lukuisat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikilla ja sen kuuntelulla on runsaasti terveysvaikutuksia; musiikki tekee hyvää niin fyysiselle kuin psyykkisellekin hyvinvoinnille. Musiikin kuuntelu esimerkiksi vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, laskee verenpainetta ja edistää erilaisia kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista, tarkkaavaisuutta ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin kuuntelu myös lievittää kipua. Tässä artikkelissa keskitymme niihin moniin positiivisiin vaikutuksiin, joita musiikilla on mielialaan.

Musiikki lievittää stressiä ja ahdistusta

Musiikin vaikutukset mielialaan perustuvat siihen, että se aktivoi aivoissa tunnetiloja säätelevää limbistä järjestelmää. Musiikki voi rentouttaa ja rauhoittaa. Jos henkilö on ahdistunut tai stressaantunut, musiikin kuuntelusta voi todellakin olla apua. Se nimittäin vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja laskee stressihormonina tunnetun kortisolin tasoa. Tätä voi pitää hyvinkin mielenkiintoisena seikkana hektisessä nykykulttuurissamme, jossa todella monet kärsivät liiallisesta stressistä, mikä taas aiheuttaa pitkittyessään erilaisia terveysongelmia.

Musiikki auttaa masennukseen

Sen lisäksi, että musiikin kuuntelu voi rauhoittaa stressaantuneen tai ahdistuneen henkilön, voi se myös piristää ja nostaa mielialaa. Musiikki auttaa sekä alakuloiseen mielialaan että varsinaiseen diagnosoituun depressio-sairauteen. Depressio on ikävä kyllä Suomessa varsinainen kansantauti, jota monet sairastavat tälläkin hetkellä. Lisäksi monet sairastuvat siihen jossakin elämänsä vaiheessa. Kun otetaan huomioon kaikki masennukseen sairastuneiden omaiset, voidaan sanoa, että sairaus koskettaa jollakin tavalla lähes meitä kaikkia.

Psyykkisiä sairauksia voidaan hoitaa erityisellä musiikkiterapialla, mutta jo pelkästään musiikin kuuntelu voi auttaa nostattamaan mielialaa. Tätä voi pitää varsinaisena ilouutisena masennuksesta kärsiville henkilöille. Tietenkään musiikin kuuntelulla tai muilla ”pehmeillä” hoidoilla ei voi korvata lääkitystä tai terapiaa. Älä koskaan esimerkiksi lopeta lääkehoitoa omin päin keskustelematta lääkärisi kanssa. Ja jos sinulle ei ole diagnosoitu masennusta, mutta alakuloinen olosi jatkuu pitkään, kannattaa ottaa lääkäriin yhteyttä.

Musiikki vaikuttaa dopamiinin tuotantoon ja aivojen syviin rakenteisiin

Mihin musiikin kuuntelun mielialaa kohottava voima sitten perustuu? Aivojen toiminta on yhä monelta osin mysteeri, eikä musiikin kaikkia vaikutusmekanismeja tunneta vielä täysin. Se kuitenkin tiedetään, että musiikin kuuntelu lisää aivojen dopamiinin tuotantoa. Aivoissamme sijaitsee monimutkainen palkitsemisjärjestelmä, jonka yhtenä osana on mielihyvähormoni dopamiinia erittävä accumbens-tumake. Aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu ja dopamiinia erittyy myös muun muassa syödessä sekä seksin aikana.

Musiikin kuuntelun tiedetään vaikuttavan myös aivojen syviin rakenteisiin. Tämä on erittäin mielenkiintoista, sillä tavallisesti näihin syvärakenteisiin on todella vaikea päästä käsiksi. Tavallisesti siihen tarvitaan todella voimakkaita ärsykkeitä, kuten hyvin voimakasta pelkoa tai poikkeuksellisen suurta mielihyvää aiheuttanut tapahtuma. Musiikki vaikuttaa kuitenkin aivojen syvärakenteisiin välittömästi ja aivan automaattisesti. Musiikki onkin kuin oikotie aivojen syviin, salaisiin sopukoihin, jotka ovat säilyneet mysteereinä tutkijoillekin.

Kuuntele omaa mielimusiikkiasi!

Olemme kertoneet tässä jo pitkästi musiikin hienosta kyvystä vaikuttaa mielialaan ja edistää muillakin tavoin terveyttä. Lukijan mieleen on saattanut hiipiä jo kysymys siitä, että minkälaista musiikkia sitä sitten pitäisi kuunnella, jotta saisi musiikin terveysvaikutuksista kaiken irti. Esimerkiksi klassisen musiikin kuuntelu on monesti yhdistetty kognitiivisten toimintojen kehittymiseen. Musiikin hyvinvointivaikutusten suhteen asia on kuitenkin erittäin yksinkertainen: kuuntele omaa lempimusiikkiasi.

Yksi hienoimmista asioista musiikin terveysvaikutusten – kuten mielialan nostattamisen – suhteen on juurikin se, että ihmisen tulee kuunnella sitä omaa suosikkimusiikkiaan parhaiden hyötyjen saamiseksi. Jos perheesi tai vaikka naapurisi suhtautuu nyreästi musiikkimakuusi, on tässä loistava peruste sille, että sinun täytyy kuunnella omia suosikkibiisejäsi. Nimittäin jo ihan oman hyvinvointisi takia! Oma lempimusiikkimme ”sijaitsee” edellä kuvatuissa aivojen syvärakenteissa ja tällä on monia uskomattomaltakin kuulostavia seurauksia.

Musiikki on tie kadotettuihin muistoihin

Omalla lempimusiikilla on positiivisia vaikutuksia kuuntelijan mielialaan myös esimerkiksi vaikeasti muistisairaiden ihmisten parissa. On todettu, että oman lempimusiikin kuuntelu vaikuttaa positiivisesti myös silloin, kun muistisairaus on jo hyvin pitkälle edennyt ja aivotoiminta on pahasti vaurioitunut. Vaikka kaikki muistot olisivat jo kauan sitten kadonneet, musiikki on jäänyt sisälle aivojen syväosiin. Musiikin onkin todettu olevan eräänlainen silta ihmisen kadonneisiin muistoihin.

Kun henkilölle soitetaan hänen lempimusiikkiaan, se aktivoi hänen aivoihinsa aiemmin tallentuneet positiiviset tunteet. Musiikki voi kohentaa Alzheimerin tautiin tai muuhun muistisairauteen sairastuneen turvallisuuden sekä luottamuksen tunnetta. Musiikilla voidaan saada kiihtynyt, levoton tai jopa aggressiivinen henkilö rauhoittumaan – luonnollisin metodein, ilman lääkitystä. Mikä hienointa, musiikki toimii samalla tavoin myös muilla erityisryhmillä, joihin voi olla muuten vaikea saada yhteyttä, esimerkiksi vaikeavammaisilla henkilöillä.

Musiikki lieventää kipua

Musiikki voi kohottaa mielialaa paitsi suoraan, myös välillisesti, esimerkiksi lievittämällä kipua. Kun synnyttäjiä ja leikkauspotilaita on tutkittu, on huomattu että heidän kokemansa kipu on vähentynyt musiikkia kuuntelemalla niin merkittävästi, että tarve kipulääkkeille on vähentynyt selkeästi. Musiikin kipua lieventävistä ominaisuuksista voivatkin hyötyä esimerkiksi kroonisista kivuista kärsivät. Kipujen lieventyessä myös mieliala kohenee. Musiikkiin voi liittyä myös sosiaalisuutta, joka itsessään kohentaa mielialaa.

Vaikka ei esimerkiksi harrastaisikaan musiikin soittoa tai laulua ryhmissä, tai olisi mukana bändissä, tarjoavat esimerkiksi konsertit ja keikat mahdollisuuden yhteisölliseen kokemukseen. Yhteenkuuluvuuden tunteella ja kenties tapahtumissa saaduilla uusilla tuttavilla on takuulla myönteinen vaikutus omaan mielialaan. Musiikki vaikuttaa siis – täysin tiedostamatta – mielialaan tavalla, jota henkilö juuri sillä hetkellä kaipaa. Se tyynnyttää levottoman, rauhoittaa ahdistuneen tai piristää masentuneen. Musiikin voimaa kannattaa hyödyntää.